Osasiirtolaisten asuttamisesta annetun lain ja maanhankintalain mukaan muodostettiin Rautjärven ja Ruokolahden ym. kuntiin asetetun 94. maanlunastuslautakunnan toimesta v. 1951 Laikon yhteismetsä ( tm A). Sanottuna vuonna käytiin yhteismetsän rajat ja pyykitettiin sekä 21 päivänä maaliskuuta 1952 julistettiin MHL 98 §:n mukainen arviometsätoimitus päättyneeksi.
Laikon yhteismetsä muodostettiin pääosaltaan Metsähallituksen hallinnassa olevasta valtion omistamasta Ilmeen pohjoinen kruunupuisto-nimisestä yksinäistalosta N:o 1 Rautjärven kunnassa. Sen lisäksi pakkolunastettiin yhteismetsää varten Yhtyneiltä Paperitehtailta tiloja. Kyseisistä alueista muodostettiin 4 palstaa yhteispinta-alaltaan 888,01 ha.
Maanlunastuslautakunnan suorittaman hinnoittelun perusteella tuli Laikon yhteismetsän arvoksi 20.332.109,-, mistä valtion osuus olisi ollut 16.395.806,- ja Yhtyneiden Paperitehtaiden osuus loput eli 3.939.303,-. Mainittuja hintoja eivät maanluovuttajat kuitenkaan hyväksyneet, vaan vetosivat tarkastusoikeuteen. Tarkastusoikeuden 9.7.1952 antaman päätöksen ja Korkeimman oikeuden 9.9.1954 antaman tuomion perusteella korotettiin myyntihinta 21.347.422,-. Osakkaiden maksettavaksi määrättiin 20.000.000,-.
Laikon yhteismetsä merkittiin maarekisteriin 13.1.1956, 13.3.1957
Yhteismetsän osakkaat ja osuudet
Osuuksia yhteismetsään annettiin kaikkiaan 51 tilalle, joista 7 tilaa sijaitsi Saaren kunnassa, 27 tilaa Parikkalassa, 13 Rautjärvellä ja 4 tilaa Simpeleen kunnassa.
Yhteismetsän sijainti ja pinta-ala
Yhteismetsä sijaitsi pääosin Rautjärven kunnan alueella, pienehköltä osin Ruokolahden kunnan puolella.
Yhteismetsän alueella oli erittäin hyvä autotieverkosto, joka mahdollisti puutavaran teettämisen ja ajamisen sulan maan aikaa. Lisäksi ns. Kantapalstan sisällä sijaitsi Valtion Rautateiden omistama lastausalue, josta käsin lastattiin yhteismetsästä ostettu puutavara. Yhteismetsän edullisesta sijainnista ja hyvälaatuisesta puutavarasta johtuen sai myytäväksi ilmoitettu puutavara ostajien mielenkiinnon osakseen ja leimikoista saatiin lähes aina markkina-ajan parhaimmat hinnat.
Yhteismetsän palstat ( 1958)
N:o 1 Kantapalsta 587,57 ha
N:o 2 Lentokenttäpalsta 86,46 ha
N:o 3 Rautatienvarsipalsta 67,85 ha
N:o 4 Yhtyneitten palsta 205,13 ha
YHTEENSÄ 888,01 ha
Metsien laatu ja määrä
Yhteismetsän pinta-alasta kasvullista metsämaata oli 91,1 %, josta veroluokkien I-II maata suurin osa eli 78%, joten yhteismetsällä oli mitä parhaimmat edellytykset voimaperäiseen metsätalouteen.
Metsien kehitysluokat
v.1958 v.1958 v.1969
Aukkoa 11,15 ha 1,4 % 41,2 ha
Taimikot 83,40 ha 10,3 % 19,8 ha
Nuoret metsät 162,60 ha 20,1 % 204,7 ha
Varttuneet metsät 56,45 ha 7,0 % 145,5 ha
Hakkuukypsät metsät 458,45 ha 56,7 % 266,7 ha
Vajaatuottoiset metsät 36,55 ha 4,4 % 26,9 ha
Metsistä valtaosa oli uudistuskypsää metsää, jota käsittelemällä pyrittiin lisäämään kasvatettavien metsiköiden määrää.
Yhteismetsän puuvarasto:
Puuvarasto yhteensä(1958 ) 110.082 km3 129,2 k-m3/ha
Puuvarasto yhteensä (1969 ) 98.002 km3 114,7 k-m3/ha
Puuvarastosta järeän puun osuus oli lähes 50 %.
Puuston kasvu yhteismetsässä oli vuonna 1958 keskimäärin 3.162 k-m3/v eli 3,7 k-m3/ha ja vuonna 1969 kesimäärin 2623,7 k-m3/v eli 3,2 k-m3/ha.
Hakkuut ja hoitotyöt
Vuosina 1952-1957 yhteismetsästä hakattiin puutavaraa yhteensä 20.183 k-m3. Hakkuut kohdistuivat pääosiltaan vanhoihin ja kasvunsa lopettaneisiin metsiin.
Vuosina 1958-1968 hakkuut yhteismetsän alueelta olivat yhteensä 45.225 k-m3. Hakkuut kohdistuivat edelleen hakkuukypsiin metsiin. Eli vuosina 1952-1968 hakkuusuunnite ja puuston kasvu ylitettiin hakkuissa selvästi.
Hoitotöissä Laikon yhteismetsän hoitokunta ja osakkaat pitivät kunnia-asianaan, että metsänhoidolliset jälkityöt tulivat ajoissa hoidetuiksi.